Leo Mechelin säätiön tarkoituksena on edistää rauhaa ja tukea kansalaisten ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ”myöntämällä avustuksia, apurahoja ja palkintoja sellaisille yhteisöille ja yksityisille henkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet merkittävällä tavalla säätiön tarkoitusta. Lisäksi säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä kursseja, seminaareja ja muita tilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa”.
Leo Mechelin
Kuka oli Leo Mechelin?
Helsingissä on Mechelininkatu ja tarkkaavaisimmat lienevät huomanneet myös vaatimattoman Mechelinin rintapatsaan säätytalon sisäänkäynnin oikeanpuoleisella nurmikolla. Mutta kuka oli Leo Mechelin? Hän on jäänyt helsinkiläisillekin kovin tuntemattomaksi muista suomalaisista puhumattakaan.
Sille, että Mechelinin rintapatsas on säätytalon nurmikolla, on hyvä perustelu. Hän oli autonomisen Suomen säätyvaltiopäivien jäsen. Hänet valittiin valtiopäiville ensimmäisen kerran porvarissäädyn edustajana vuonna 1872. Tultuaan aateloiduksi hän osallistui myöhemmille valtiopäiville aatelissäädyssä.
Mutta miksi juuri tämä valtiopäivämies sai patsaan ja nimikkokadun? Se johtui hänen ansioistaan Helsinkiläisenä poliitikkona, senaattorina, valtiomiehenä ja oikeusoppineena. Ehkä kuitenkin ennen kaikkea valtiollisena ja kansainvälispoliittisena ajattelijana; juuri sellaisena hänet kannattaa muista.
Mechelin oli ensimmäisessä varsinaisesti parlamentaarisessa senaatissa talousosaston varapuheenjohtaja vuosina 1905 – 1909. Suomen uuden yksikamarisen eduskunnan jäsen hän oli vuodet 1910 – 1913. Sitä ennen hän oli ansioitunut mm. valtiovarain toimituskunnan apulaispäällikkönä vuodesta 1882 sekä kauppa- ja teollisuustoimikunna päällikkönä vuosina 1888 – 1890.
Huomattavan valtiollisen toiminnan lisäksi Mechelinillä oli paljon luottamustehtäviä talouselämän, kirkon ja Helsingin kaupungin piirissä. Hän oli Helsingin kaupungin valtuusmies vuosina 1875 – 1878 ja 1891 – 1899, suurimman osan tästä ajasta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Mechelin oli poliittiselta katsomukseltaan liberaali, joka kuului Helsingfors Dadbaldetin ja liberaalisen puolueen perustajiin sekä vuonna 1880 puolueohjelman laatijoihin. Vuodesta 1909 hän vaikutti Ruotsalaisessa kansanpuolueessa. Vuonna 1907 hän laati Suomen hallitusmuotoehdotuksen.
Tärkeimmän elämäntyönsä Leo Mechelin teki oikeusoppineena sekä kansainvälisen ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijana. Hän katsoi, että Suomen ja Venäjän suhde oli oikeussuhde, joka voidaan määritellä tarkasti laeilla. Puolustaessaan näitä ajatuksia hän joutui venäläiskansallisten piirien kiihkeiden hyökkäysten kohteeksi.
Mechelin kirjoitti Suomen asemasta Venäjän yhteydessä useita laajoja oikeudellisia tutkielmia, joita käännettiin useille kielille, ennen kaikkea ranskaksi, venäjäksi ja englanniksi. Kannattaa panna merkille, että Mechelin ei ollut itsenäisyysmies, vaan suomen autonomisen aseman ja poliittisen liikkumatilan puolustaja. Ne olivat moderneja ajatuksia yhä kansallismielisemmäksi muuttuneessa maailmassa.
Vuonna 1910 Mechelin osallistui Tukholmassa International Peace Bureaun (IPB) järjestämään kansainväliseen rauhankongressiin. Hän edusti kokouksessa Suomessa kolme vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Rauhanliittoa, jonka perustajia hän itse oli. Mechelinin ajatukset edustivat ja edistivät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä ja enteilivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettua Kansainliittoa. Kongressissa Mechelinin ajatukset otettiin hyvin vastaan ja hänet valittiin IPB:n nimittämään erityiseen toimikuntaan kehittelemään näitä ajatuksia.
Leo Mechelin kuoli tammikuussa 1914 Helsingissä 75 vuoden iässä puoli vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Hänet on syytä muistaa ennen kaikkea modernin kansainvälisen politiikan edistäjänä ja aktiivisen rauhanpolitiikan varhaisena suomalaisena suurmiehenä.